keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Syöminen töissä

Töissä tulee olemaan haastavinta. Oon kioskintäti, ja ruokailu (varsinkin säännöllinen sellainen) on aina oma haasteensa. Joku on joskus vitsaillut, että kioskilla ruokatunti tarkoittaa sitä, että tunti menee siitä kun ruoan saa mikroon ja kun sen sitten vihdoinkin saa syöt. Lämpit ruoat kylminä, ja kylmät lämpösinä... Töissä ei myöskään ole ruokarauhaa, jonka oon huomannu aika tärkeäksi painonhallinnan kannalta. Sitä syö pätkittäin, ei keskity syömiseensä, ja näin ollen ei juurikaan huomaa kuinka paljon tulee syötyä! Ja voitte vaan kuvitella kaikki ne houkutukset!! Nälän tullessa, jos eväitä ei ole mukana (niinku mulla ei ikinä ole kun en muista ottaa / jaksa valmistaa) sitä tulee helposti napattua suklaapatukan verensokerin tasaamiseksi. Sehän ei tietenkään mitään nälkää vie, joten hetken kuluttua huomaat syöväsi jo toista patukkaa. Pahimpina "hälläväliäkausina" saatoin kahvikupillisen kanssa syödä NELJÄKIN suklaapatukkaa!!! Onneksi oon aika hyvin saanu vierotettua itteni suklaasta. Muutenkaan valikoima ei oikein tue laihdutusta. Sipsejä, suklaata, limskaa...  

Mulla on aina vähän niin, että tuppaan siirtämään nälkää ja sitten tulee hotkittua. Annoskoot on aivan järkyttävän suuria (ja monesti tulee herkullista ruokaa otettua lisääkin) ja voi voi äiti, kun menit aikanaan opettamaan ettei ruokaa saa jättää! Usein myös esim. töistä tullessa on jo niin hirveän nälkä, että tulee otettua kaapista vaan jotain nopeasti suuhunpantavaa, ja usein lämpöinen ruoka jää kokonaan tekemättä. Päivän päätteeksi huomaat syöneesi päivän aikana pelstään suklaata, leikkeleitä, eineksiä... 

Mulla vois toimia hyvinkin sellainen, että vaikka tunnin parin välein ottais jotain pientä. Siitä tulisi varmasti tunne että jipii, vastahan söin ja nyt saan syödä taas!  

Oon harkinnu, että alkaisin suunnittelemaan viikon syömiset etukäteen. Tekisi ruokia valmiiksi jääkaappiin/pakastimeen ja ottaisi töihin evääksi edellispäivän ruokaa. Tällä tavoin tulisi helpommin pidättäydyttyä houkutuksista, ruokaa olisi valmiina ja varmaan myös ruokalaskut pienentyisi, jos vain kerran viikossa kävisi kaupassa. 

Hmmm, mitähän huomenna syötäisiin..?  

Step 1

Nyt on ensimmäinen virallinen askel otettu. Otan painonpudotuksen ja toivottavasti pidempiaikaisten elämäntapamuutosten tueksi tämän blogin. 

Minussa ei ole periaatteessa mitään vikaa. Muutaman vuoden aikana oon kuitenkin laskenu itteni ns. siihen kuosiin, että muutoksia on tapahduttava, jotta näkisin itsessäni naisen jota voisin ylpeänä rakastaa.

30.10.2012 92,5kg
Siinä se ikävä kyllä komeilee.
Painoa oon yrittänyt pudottaa useampaan otteeseen (ja jossain määrin siinä onnistunutkin). Tiedän siis pystyväni siihen. Ongelmani on vaan aina se, että vedän kaiken niin äärimmilleen, että näillä laihiksilla ei ole ollut kovinkaan pitkäkestoiasia vaikutuksia. Teen jotain aina väärin... Kesällä vedin kunnon kuntokuurin! Jätin kaikki herkut pois, kävelin tunnin lenkkejä keskimäärin joka toinen päivä ja muutenkin pyrin vähän tarkkailemaan mitä suuhuni laitan. Kahden kuukauden aikana paino ei pudonnut kuin vähän kolmatta kiloa. Sillä liikunnan määrällä odotin suurempia tuloksia! (Virhe?) Lähtöpaino oli kuitenkin n.88kg (pituutta 158cm) ja suklaan suurkuluttajana onnistuin kun onnistuinkin jättämään herkut kokonaan pois. No, yllättäen lannistuin, ja tänä aamuna vaaka näytti jo 92,5kg. 

Toivon blogilta vertaistukea, edullisia (helppoja) ja herkullisia ruokaehdotuksia, ja ylipäätään vinkkejä onnistumiseen. Saa siis rohkeasti kommentoida! Yritän tehdä blogista mahdollisimman "helposti lähestyttävän" ja itseni näköisen, pitäen tietysti vähän (ainakin alkuun) identiteettiäni piilossa ennenkuin tuloksia alkaa näkyä. Paino ja sen hallinta on kuitenkin melko arkaluontoinen aihe. 

Nyt siis itseäni niskasta kiinni ja loppuu tää "läskeily"!